Ilulissat Kangia

Ilulissat Kangia UNESCO-p nunarsuarmi kingornutatut eriagisassatut 2004 –miilli ilannguppaa

UNESCO FN-ip ataani suleqatigiiffiit ilagaat, siunertaasalu ilagalugu nunarsuarmi kulturikkut pinngortitaanermikkuullulluuniit assissaqanngitsutut isigineqartut pigiinnarneqarnissaat isumagissallugu.

Ilulissat Kangia nunarsuarmi kingornutassat allattorsimaffiannut ilannguppoq assissaqarluanngitsumik iigartartoqarnini nunatamilu alianaannersua pissutigalugit. Kangerluup paavaniit 55 km-it missaannik ilorpasinnerusumi sermimik iigartartoqarpoq nunarsuup affaani avannarlermi ilulissanik aniatitsinerpaasartunut ilaasumik, ukiumullu ilulissanik 46 kubikkilomiiterit missaannik annertussusilinnik ilulissanik aniatitsisartuulluni. Ilulissat annersaat kangerluup paavani ikkannersami ikkarlittarput, taakkulu alutorineqarlutik Ilulissat illoqarfiata ilaannit amerlanerpaanit isiginnaarneqarsinnaapput.

Ilulissat Kangerluata nunarsuup kingornutaatut erligisassatut UNESCO-mit ilanngunneqarneranut atatillugu Qaasuitsup Kommunia Kangerluk pillugu allaffeqalerpoq. Allaffik Ilulissani kommuneqarfiup allaffeqarfianiippoq. Tassanngaanniit Kangerluup eqqaatalu isumagineqarnerat ingerlanneqarpoq.

Ilulissat Kangiata paarineqarnissaanut peqataagit – tassanilu maleruagassiat malikkit. Assersuutigalugu biilinik motorilinnik, qamuteralaat ilangullugit, tamaani ingerlaqqusisoqanngilaq.

Aallerit
Nunarsuarmiut Kingornuttaagassaani ingerlatsinissamut pilersaarut
Nunarsuarmiut Kingornuttaagassaani ingerlatsinissamut pilersaarummut ilanngussaq