Qaasuitsup Kommunia politikki

Meeqqat inuusuttullu pillugit politikki. Innarluutillit pillugit politikki. Utoqqaat pillugit politikki. Pitsaaliuinermi naalakkersuinikkut anguniakkat.

Meeqqat inuusuttullu pillugit politikki 

Meeqqat inuusuttullu pillugit politikki FN-ip meeqqat pillugit isumaqatingiissutaa kiisalu pineqartoq pillugu inatsisit naapertorlugit ingerlanneqarpoq.
Politikkip siunertaraa meeqqat inuusuttullu 18-it tikillugit ukiullit qanoq tunuliaqutaqarnerat apeqqutaatinnagu qanorlu isumaqarnerat apeqqutaatinnagu ataatsimoortumik suliniuteqarneq.

FN’ip meeqqat pillugit isumaqatigiissutaa
Meeqqat pillugit isumaqatigiissut atuuppoq meeqqanut tamanut 18-it inorlugit ukiulinnut, nunarsuarmit suminngaanneernerat apeqqutaatinnagu
Meeqqat pillugit isumaqatigiissutip aallaavigaa meeqqap pitsaanerpaamik pineqarnissaa qulakkeerumallugu:
-Meeqqat tunngaviusumik pisinnaatitaanerat – ass. nerisassaqarneq, peqqissuseq aammalu najugassaqarneq
-Meeqqat ineriartornissaminnut pisinnaatitaanerat – ass. atuartitaaneq, sunngiffeqarsinnaaneq, pinnguarsinnaaneq aammalu paasissutissanik tuniorarneqarnissaq
-Meeqqat illersorneqarnissaminnut pisinnaatitaanerat – ass. sorsunnernut, persuttaanermut, atornerlugaanermut atornerlugaallunilu sulisinneqarnermut
-Meeqqat aalajangeeqataasarnissaminnut pisinnaatitaanerat – soorlu ass. Sunniuteqarsinnaaneq, peqataasinnaaneq aammalu qanorluunniit oqaaseqarsinnaatitaaneq

Qaasuitsup Kommuniani pingaartitat sisamat

Meeqqat inuusuttullu pillugit politikkip pingaartitat sisamat aallaavigalugit ingerlanneqarpoq, pineqartoq pillugu suliniarneq tamakkerlugu naleqqatut aallaavigineqarluni:
Ataatsimoorneq                        
Kikkut tamat inissaqartinneqarnerat     
Ilinniartitaaneq
Qanilaassuseq


Siunertaq

Meeqqanut inuusuttunullu politikki kommunimi meeqqat inuusuttullu sullinneqarnerat tamakkiisoq eqqarsaatigalugu sinaakkutassiivoq sullissisut, paaqqutarinnittarfiit kiisalu ingerlatsiviit akimorlugit ingerlanneqarneranni.
Politikkip nassuiarsimavaa, kommuni qanoq qulakkerinnissasoq meeqqat inuusuttullu inuuneranni ataqatigiissumik inuuneqarnissaannik, apeqqutaatinnagu qanoq nukissaqartigineq aammalu ilaqutariissutsikkut, inuttut inissisimaffik kulturikkullu aallaavigisat apeqqutaatinnagit.

Meeqqat inuusuttullu pillugit politikki

-Meeqqat inuusuttullu inuunerannut qanoq imaqarnissaanut pitsaassuunissaanullu sunniuteqassaaq
-Meeqqat inuusuttullu pitsaanngitsup tungaanut ulorianartorsiortut ilaqutaat ilanngullugit suliniutaasartut nukittorsassallugit
-Tapersersuissaaq sullissisunut, ulluunerani – sunngiffimmilu neqeroorutini, atuarfiit, PPR, inunnik isumaginninnermi sulisut, kiisalu timersornikkut kulturikkullu peqatigiiffiit, meeqqat inuusuttullu nalinginnaasumik immikkullu ittumik pisariaqartitaat naapertorlugit spinngisamik pitsaanerpaamik isumassorneqarnissaat eqqarsaatigalugu
-Ataatsimuussutsimik paasinninnerup siuarsaaviginissaa takorluukkanik paasinninneq, politikkikkut anguniakkat, ulluinnarnilu iliuuserisartakkat siuarsaaviginissaat
-Atugassaqartitsissalluni ineriartornermut, ilinniartitaanermut, ilinniagaqarnermi kiisalu susassaqartitsiniarnermi
-Asannissuseqarnermut, toqqissisimanermut kiisalu paaqqutarinninnermut akisussaaffiup ersarissarnissaa

Ineriartornermi, ilinniartitaanermi inooqataanermilu toqqammavissat
-Ilaqutariit meeqqat inuusuttullu inooqataanerannut ineriartornerannullu toqqammaviuvoq
-Meeqqat inuusuttullu pisariaqartippaat inersimasut akisussaassusillit, ineriartorneranni tapersersuisinnaasut kaammattuisinnaasullu, peqqissutsikkut, inooqataanikkut kiisalu nammineersinnaassutsikkut
-Meeqqat inuusuttullu pisinnaatitaaffigaat nammineq inuunerisartik pillugu aalajangeeqataasinnaaneq sunniuteqarsinnaanerlu, kiisalu avatangiisit toqqissisimanartut ersarissunillu sinaakkutassaqartitaaneq
-Meeqqat inuusuttullu piginnaasaat ineriartornerannut ilinniagaqarnerannullu aallaaviupput
-Meeqqat inuusuttullu assigiinngissusaat nukiuvoq, tapersersugassaq
-Suleqatigiissutigineqarpoq meeqqat inuusuttullu ineriartornerminni atugassarititaasut ikaarsaariarneranni pitsaasumik ingerlatsinissaq siunertaralugu, anguniarneqarporlu ataqatigiissumik tamakkiisumillu meeqqap inuunerani angerlarsimaffimmini inuiaqatigiillu neqeroorutaani ataqatigiissumik atugassartitaanissaa

Imminut naleqartinnermut, ataatsimuussusermut peqqissumillu inooriaaseqarnermut toqqammavissat

-Meeqqat inuusuttullu imminut tatigissusermik peqqissumillu inooriaaseqarnissamut kaammattorneqassapput
-Meeqqat inuusuttullu itisuumik eqqarsaasersorsinnnaassutsimikkut, inuttut inooqataanermikkut, nammineq pilersitsisinnaasutsimikkut timikkullu pisinnaassutsimikkut unammillerneqassapput kaammattorneqarlutillu
-Meeqqat inuusuttullu ataatsimut inooqatigiinnermut ilaanerat imminnullu akisussaaffimmik kivitseqatigiinnissaat nukittorsarneqassapput
-Meeqqat inuusuttullu inuiaqatigiit kikkut tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsisunut nukittorsaataapput, nammineq inuunerminnut tunngassuteqartunut sunniuteqataanermikkuttaaq
-Meeqqat inuusuttullu pisunut ilinniartitsinermilu tamatigoortumik ineriartornermut, ilinniarnermut peqqissumillu inooriaaseqarnermut peqataatinneqassapput
-Piumasaqaateqartoqassaaq meeqqat inuusuttullu ataasiakkaat nukii piginnaasamikkullu aallaavigisaat naapertorlugit
-Ineriartorusussusermut ilinniagaqarusussutsimillu piumassusermik pilersitsisoqasssaaq

Kulturikkut avatangiisitigullu toqqammavissat
Meeqqat inuusuttullu assigiinngissutsip tamatigoortuussitsillu akuersaarlugulu inissaqartinnissaa ilinniassavaat:
-Misigalugu assigiinngitsorpassuarnik nassaarsiullaqqissuseqarneq kiisalu eqqumiitsuliornikkut saqqummiussaqarsinnaaneq saqqummiussinissamullu kaammattorneqarnikkut
-Misigalugu kulturikkut aallaavik tunngavigalugu toqqissisimassuseq, tamatumunngalu ilagitillugu ammasuunerup ineriartortinneqarnissaa aammattaaq ammasuunissaq, kikkulluunnit kulturikkut allaanerusumik aallaavillit eqqarsaatigalugit
-Kulturikkut pinngorartitsinermi piujuartitsinermilu kommunimi peqataanissaq
-Ataqqinnissutsimik takutitsineq assigiinngissutsimik paasinninneq assigiinngissutsillu nukittoqutaaneranik paasinninneq
-Eqqiluitsumik nungusaataanngitsumillut avatangiisit pillugit akisussaassusermik tigusineq kiisalu pinngortitap inummut pingaarutaa inuullu pinngortitamik isumalluuteqarnera misigalugu inooqataaneq

Asanninnermut, toqqissisimanermut kiisalu isumassorneqarnermut tunngavissarititaasut
-Meeqqamut kiisalu inuusuttumut asanninnermik aamma toqqissisimasumik sinaakkutinik pilersitsinissamut pilersuisussaatitaasut pingaarnertut akisussaaffimmik tigummiaqarput
-Meeqqat inuusuttullu imaqarluartumik pitsaasumillu inuuneqarnissaannut innuttaasut isumassuinissamik ataatsimoorussamik akisussaaffeqarput
-Meeqqat inuunerissaarnissaasa qulakkeernissaannut pilersuisussaatitaasunik suleqateqarneq tunngaviulluinnarpoq
-Pilersuisussaattitaasut ilinniagassutsikkut ilismasaqarnermik aamma ataqqinninnermik pigisaqarluni naapinneqartassapput, meeqqamut inuusuttumullu toqqissisimasumik ineriartuutaasumillu pilersitsinissami taakkununnga ikorfartuutaasinnaammat
-Pisortat neqeroorutaat eqqarsaatigalugit meeqqap ulluinnarni malinnaatinneqarnissaanni pilersuisussaatitaasut ikorfartorneqassapput, taamaalillutik meeqqat inuusuttullu toqqissisimasumik aamma asaneqarnermik misigalutik inuuneqarniasamata
-Meeqqap angerlarsimaffimmi kiisalu pisortat neqeroorutaanni inuuneqarneranni ataqatigiissitsineq aamma iluittuussuseq anguniarneqassaaq

Ukiumoortumik periusissat anguniakkanik, iliuusissanik pilersaarutinik kiisalu nalilersuinernik imaqartut
-Innarluutillit pillugit
-Pinaveersaartitsinermut tunngasut
-Ulluunerani neqeroorutit pillugit
-Sunngiffimmi susassaqartitsinermut tunngasut
-Ilinniartitaanermut tunngasut
-Kulturimut tunngasut

Malitseqartitsineq
-Tamakkiisumik politikkikkut anguniagaq ukiut sisamakkaarlugit nalillersorneqaqqittarpoq Kommunalbestyrelsimullu qinersisoqareerneri tamaasa
-Suleriutsit ukiumoortumik pineqartut ataatsimiititaliat nalunaarusiorfiginerannut ilagitillugu

Kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarput ulloq 28.05 2015

Meeqqat inuusuttullu pillugit politikki.pdf

_____________________________________________________

Innarluutillit pillugit politikki 

Aallaqqaasiut:
Innarluutillit /innorluutillit  inuttulli allatut ataqqinassuseqartuupput. Inuit assigiinngitsuuvugut innarluuteqarnerlu tassaavoq assigiinngissutsitta ilaat, peqqissutsimut nammineersinnaassutsimullu killiliisuusoq. Innarluutillit minnerunngitsumik inuunerminni assigiinngitsutigut pisariaqartitaqarput. Innarluutillillu pitsaanerpaamik atugassaqartitaanissaat Qaasuitsup Kommuniata kissaatigaa.

Innarluutillit inuunerminni oqariartuutissaqartarput ilisimasaqarlutillu tunniukkusutaminnik. Innarluuteqarneq anersaakkut timikkullu ineriartornissamut sapinngisamik killiliisuussariaqanngilaq – tamannami inuiaqatigiit ineriartornerannut pingaaruteqarluinnartuuvoq.

Innarluuteqarluni inuunermi, oqaluttuarnikkut, takutitsinikkut allatigulluunniit anersaakkut pigisanik ingerlatitseqqinnissamut periarfissaqarnissaq pingaaruteqarpoq. Taamatut periarfissaqarnermi inuiaqatigiit assigiinngitsuunitsinnut takussutissaqarluarluta akornatsinnilu ilisarisimanerulerluta inooqatigiinnissatsinnut tunngavigissaarnerulissagatta.

Innarluutillip nammineersinnaassusaa ataqqinassusialu ajoquserneqassanngillat, timikkut tarnikkullu atugarisamigut inissisimanini pillugu innarluutilik immikkoortinneqassanngilaq. Timikkut anersaakkullu piginnaaneqarnertik aallaavigalugu timiminnik atuisinnaanissaat anguniarneqartuassaaq. Soqutigisaallu aallaavigalugit, peqatigiiffiit kattuffiillu attuumassuteqartut suleqatigalugit anersaakkut inuunerminni ineriartortuarnissaat aqqutissiuttuarneqassalluni. 

Siunertarineqartut:

Qaasuitsup kommuniata makku anguniagarai:
- Innarluutillit sapinngisamik sivisuumik nammineq najukkani naleqquttunilu najugaqarnissaat.
- Innuttaaqataasut innarluutillit sapinngisamik toqqissisimanartumik imaqartumillu inuuneqarnissaat anguniarneqartuassaaq.
- Qulakkeerneqassaaq, kaammattorneqarlutillu innarluutillit imminnut ikiornissaat, (imminut ikorsinnaanermut ilitsersuullugit) aammalu kommunip tungaaniit pisariaqartitaannik aalajangiisoqassatillugu sapinngisamik peqataatinneqartassallutik.
- Namminneq piumassutsiminnik innarllutillit peqatigiiffii aamma siunnersuisooqaatigiiffiit Qaasuitsup kommuniani inissisimasut innarluutillit pillugit aalajangiinerni peqataatinneqartarnissaat.
- Innarluutilinnik sullissineq aaqqissuunneqassaaq, qulakkeerniarlugu , sapinngisamik nukissat pigineqartut atorluarneqarnissaat, kiisalu qulakkiissallugu innarluutillit pisariaqartitsineq tunngavigalugu sapinngisamik sullinneqarnissaat.

Anguniakkat:
- Innarluutilinnik sullissinermi pitsaaliuineq aqqutigalugu pitsaanerpaamik ikiuinissaq qulakkeerniarlugu anguniakkap qullitittuarnissaa.
- Innarluutillinnik sullissinermi  sanngiinnerusut ikiorneqartarnissaat salliutissallugu.
- Innarluutillit sapinngisamik nammineq angerlarsimaffimminni najugaqarnissat anguniartuassallugu, ilisarisimasaminni, toqqissisimanartumilu angerlarsimanissat pissutigalugu.
- Sapinngisamik timimikkut tarnimikkullu innarluutillit, naleqqutinngitsumik najugaqartillugit, naleqqutumut toqqissisimanartumullu nuutsinneqarnissaat anguniatuassallugu.
- Ikiorsiissutit timikkut pisariaqartitat pigineqarnissaat.
- Innarluutillit ornittagaqarnissaat, ataatsimoorfigisinnaasanik, sanaluttarfinnik, kiisalu suliassaqartitsivinnik, il.il..
- Sulisut ikiuuttuarnissaat, innarluutillit ilinniagaqarnissamut/ilinniaqqinnissamut periarfissaannut. 

Isumassorneqarneq:

Innarlutillip kommunep susassaqarfiiniinnerani inuttut naleqqassusaa tamatigut ataqqineqassaaq. Taamaammat aamma sulisoq sullissinermini ataqqinnittumik pissuseqarnissaa pisariaqarpoq. 

Sullissinerup tungaatigut pitsanngoriartortoqarsinnaaqqullugu sulisorisat ilinniarteqqinneqartarnissaannut pilersaarummik peqartariaqarpoq, anguniakkat anguneqarsinnaaqqullugit.
Kommunep innarluutillillu akornanni suleqatigiinnermi naligiittoqarsinnaaqqullugu innarluutilinnut paasititsiniaanermik paasissutissiisarnermillu suliniutit annertusarneqarnissaat ineriartortinneqarnissaallu pisariaqarpoq, taamaaliornikkut assigiissumik sullissineq aqqutissiorlugulu anguniarneqassammat. 
Innarluuteqarneq qanoq innarluutilimmut isumaqarnersoq kinguneqarnersorlu paaseqatigiiffiusariaqarpoq.

- Sulisup sulinermini innarluutilik qitiutissagaa anguniagaavoq.
- Inuiaqatigiinni ineriartorneq pillugu ataavartumik paasissutissiisoqartarnissaa anguniagaavoq.
- Nappatsaaliuineq pinaveersaartitsinermillu suliniutit pillugit innarluutillip paasititsiniaavigineqartarnissaa anguniagaavoq.
- Innarluutillip aamma nammineq inuunerminut inuunerminillu ingerlatsinerminut akisussaanissaa pingaaruteqarpoq. 

Ineqarniarnikkut pissutsit:
Innarluutillit nammineersinnaanerusut sapinngisamik namminerisaminnik najukkaminniiginnartarnissaat anguniagaavoq. Ulluinnarnilu atugarisaat pitsaasooqqullugit boligstøttep illuutaaniippata, inissiarsuarni najugaqartuuppata imaluunniit namminerisaminnik illoqarpata tamarmik naligiimmik periarfissaqartitaasariaqarput. 

Timikkut, tarnikkut inooqataanikkullu piginnaasat apeqqutaatillugit innarluutillip ineqarnikkut pisariaqartitaannut aamma aningaasaqarnikkut naleqquttumik qinigassinneqarnissaminnut periarfissaqarnissaat taamatuttaaq anguniagaavoq. 
Ineqarnerup tungaatigut najugaqariaatsinik allaanerusunik qinigassat ilaneqarnissaat soorlu  najugaqaqatigiiffinnik, kiisalu najugaqarfiit innarluutilinnut naleqqussakkat annertusarneqarnissaat anguniagaavoq. Taamatuttaaq najugaqatigiiffinni ineqartitsinermi isiginiarneqartassaaq sapinngisamik peqatigiissinnaasut – atukkamikkut assigiissuteqarnerusut – ineqatigiisittarnissaat taamaalilluni toqqissisimasumik najugaqatigiinneq aqqutissiuukkumallugu.

Sunngiffik/kulturi:
Innarluutillip timini atorlugu sammisaqarnissaminut periarfissaqartuarnissaa anguniagaavoq. 
Timersornikkullu ingerlatsivigineqarneq pineqartunut naleqqutuusariaqarmat, timersuutit assigiinngitsut ataatsimoortillugit peqatigiiffimmi ataatsimi ingerlanneqarnissaat pisariaqarpoq.
Innarluutillit timersoqatigiiffimmik peqatigiiffeqarpata tamanna kommunip pisussaaffigaa peqatigiiffittut allatulli tapersersussallugu.

Taamatuttaaq innarluuutillit anersaakkut inuunerminni unittuunnginnissaat anguniagaavoq. 
Innarluutillit kulturikkut assigiinngitsunik piginnaaneqartut eqqumaffiginissaat pingaaruteqarpoq. Innarluutilik pitsorluttoq allatulluunniit timikkut innarluuteqartoq erinarsornermik soqutigisaqaruni allatulli erinarsornermik aallutaqarnissaminik periarfissaqartariaqarpoq. 
Eqqarsartaatsimigut peqqissoq avatit atornissaat killiliilluni eqqarsaatit naqitanngornissaannut allatulluunniit saqqummiunnissaannut periarfissat peeruttutut ilisimappata, siunnersorluarneqarnikkut periarfissat allat aqqutigalugit eqqarsaatit inuiaqatinut saqqummiunnissaanut periarfissaqarnissaa  anguniagaavoq.

Kulturikkut sulianik saqqummiussinissamut, inunnik allanik naapitsinissamut, kiisalu  sunngiffimmi - kulturikkullu sammisaqartitsinerni allani innarluutillit sunniuteqaqataaffigisinnaasaannik periarfissarsiornermi peqatigiiffiit aqqutigalugit suleqatigalugillu aaqqissuussisoqartassaaq.
- Tamakku naammassineqarsinnaaqqullugit inissat eqqarsaatigalugit pilersitsinissaq anguniagaavoq.
- Innarluutillit timersornikkut periarfissaqarnissaat anguniagaavoq; ingerlatsinikkut – atortorisatigut – innarluutilinnut naleqqussagaasumik. 

Avatangiisit/atortorisallu

Avatangiisit innarluutilinnut naleqquttuunissaat anguniagaavoq. Taamaammat pisortat ingerlatsivii tamarmik piffiillu allat tikikkuminartuusinnaaqqullugit ilusilersorneqarnissaat sulissutiginiarneqassaaq; tamakku isaariaappata, nunaminiuppata il. il. assigiimmik.

Angallannikkut atortulersuutit – illoqarfiup iluani angallassissutit –  innarluutilinnut tamatigut naleqqussarneqartuarnissaat sulissutigineqassaaq. Aqqusernit eqqaanni issiaarfeqarnissaa tummeqqallu naleqqussagaasut, siunertaavoq anguniarneqassasut. 

Anguniakkat allat:
Siunissami innarluutillit inuunerminnut sunniuteqaqataanissaat pingaaruteqarpoq. Taamatuttaaq inuunerminni misilittakkamik kinguaariinnut tullernut ingerlatitseqqittarnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat inoqatinut sukkulluunniit attaveqarnissaminnut periarfissaqartuarnissaat, kiisalu attaveqarnerup annertusarneqartuarnissaa pisariaqarpoq anguniagaallunilu.

Suleqatigiinnikkut pissutsit:

Innarluutilinnik isumaginninnerup pitsaanerulernissaa aammalu sutigut tamatigut innarluutillit atugarisaasa pitsaanerulernissaat anguniarlugu pisortat susassaqarfiisa akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqarnissaa annertusarneqarnissaalu sulissutigineqartariaqarpoq. 
Anguniakkanut makku ilaapput:

- Innarluutilinnut suleqatigiissitanik siunnersuisooqatigiinnik illoqarfinni tamani pilersitsinissaq
- Attaveqatigiinneq pitsaanerusoq
- Susassaqarfiit assigiinngitsut akornanni eqaannerusumik suleqatigiilernissaq kiisalu sullitaq qitiutillugu.
- Sullissineq pitsaasoq. Taamaammat innarluutillit pillugit siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqarpoq tassungalu ilanngullugu innarluutilinnut siunnersorteqalernissaq Qaasuitsup kommuniani anguniagaavortaaq.

Innarluutillit pillugit politikki.pdf

Innarluutilinnut siunnersuisoqatigiit malittarisassat.pdf

____________________________________________________

Utoqqaat  pillugit politikki 

Aallaqqaasiut:
Utoqqaat ataqqinartuupput. Utoqqaat inuunerminni misilittagaqartuupput. Utoqqaat pitsaanerpaamik atugassaqartitaanissaat Qaasuitsup Kommuniata kissaatigaa.
Utoqqaat inuunerminni misilittagaqarluartuupput. Utoqqaassuseq piffissaavoq kinguaanut misilittakkanik ingerlatitseqqiffiusoq – tamanna inuiaqatigiit ineriartornerannut pingaaruteqarluinnartuuvoq.
Utoqqaassuseq inuunerup ingerlarngani oqaluttuarnikkut takutitsinikkullu misilittakkanik ingerlatitseqqiffiuvoq. Tamakku kinguaariit ineriartoqqinnissaannut tunngaviliisuulluinnarput.
Utoqqaap nammineersinnaassusaa ataqqinassusialu ajoquserneqassanngillat, timikkullu atugarisamigut inissisimanini pillugu utoqqaq immikkoortinneqassanngilaq. Timikkut piginnaaneqarnertik aallaavigalugu timiminnik atuisinnaanissaat anguniarneqartuassaaq. Soqutigisaat aallaavigalugit kattuffiillu attuumassuteqartut suleqatigalugit anersaakkut inuunerminni ineriartortuarnissaat aqqutissiuuttuarneqassaaq. 

Siunertarineqartut:
Qaasuitsup kommuniata makku anguniagarai:
- Utoqqaat sapinngisamik sivisuumik nammineq najukkani naleqquttunilu najugaqarnissaat.
- Innuttaaqataasut utoqqaat sapinngisamik toqqissisimanartumik imaqartumillu inuuneqarnissaat anguniarneqartuassaaq.
- Qulakkeerneqassaaq, kaammattorneqarlutillu utoqqaat imminnut ikiornissaat, (imminut ikorsinnaanermut ilitsersuullugit) aammalu kommunip tungaaniit pisariaqartitaannik aalajangiisoqassatillugu sapinngisamik peqataatinneqartassallutik.
- Namminneq piumassutsiminnik utoqqaat peqatigiiffii aamma siunnersuisooqatigiiffiit Qaasuitsup kommuniani inissisimasut utoqqaat pillugit aalajangiinerni peqataatinneqartarnissaat.
- utoqqarnik sullissineq aaqqissuunneqassaaq, qulakkeerniarlugu , sapinngisamik nukissat pigineqartut atorluarneqarnissaat, kiisalu qulakkiissallugu utoqqaat pisariaqartitsineq tunngavigalugu sapinngisamik sullinneqarnissaat.

Anguniakkat:

- utoqqarnik sullissinermi pitsaaliuineq aqqutigalugu pitsaanerpaamik ikiuinissaq qulakkeerniarlugu anguniakkap salliutittuarnissaa.
- Utoqqarnik sullissinermi  sanngiinnerusut ikiorneqartarnissaat salliutissallugu.
- Utoqqaat sapinngisamik nammineq angerlarsimaffimminni najugaqarnissat anguniartuassallugu, ilisarisimasaminni, toqqissisimanartumilu angerlarsimanissat pissutigalugu.
- Sapinngisamik utoqqaat, naleqqutinngitsumik najugaqartillugit, naleqqutumut toqqissisimanartumullu nuutsinneqarnissaat anguniatuassallugu.
- Ulloq unnuarlu paaqqutarineqarnissamut periarfissalimmut, angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamut peqqissaasoqarnissamut periarfissaqarnissaq, il.il.
- Timikkut ikiorsiissutit sapinngisamik pigineqarnissaat qulakkiissallugu.
- Utoqqaat sammisaqartinnissaannut, ulluunerani ornittakkanik, sammisassaqartitsivinnik periarfissaqarneq. il.il.
- Kommunimi utoqqarnut paaqqinnittarfinnik naammattunik pigisaqarnissaq, taassuma ataani annertuumik paaqqutarisarialinnut inissaqartitsineq.
- Sulisut amerlassusaat, utoqqarnik sullissinerup oqimaassusaanut naapertuunnissaat.
- Sulisut ilinniarnissamut/ilinniaqqinnermut periarfissaqartuarnissaat, pikkorissartuarnissaallu

Isumassorneqarneq:

Utoqqaap kommunep susassaqarfiiniinnerani inuttut naleqassusaa tamatigut ataqqineqassaaq. Taamaammat aamma sulisoq sullissinermini ataqqinnittumik pissuseqarnissaa pisariaqarpoq. 
Pitsaanerusumik sullissinerup anguneqarnissaa anguniagaavoq. Sullissinerup tungaatigut pitsanngoriartortoqarsinnaaqqullugu sulisorisat ilinniarteqqinneqartarnissaannut pilersaarummik peqassaaq, kommunalbestyrelsep anguniangai anguneqarsinnaaqqullugit.
Kommunep utoqqaallu akornanni suleqatigiinnermi naligiittoqarsinnaaqqullugu utoqqarnut paasititsiniaanermik paasissutissiisarnermillu suliniutit annertusarneqarnissaat ineriartortinneqarnissaallu pisariaqarpoq. 
- Sulisup sulinermini utoqqaq qitiutissagaa anguniagaavoq.
- Inuiaqatigiinni ineriartorneq pillugu ataavartumik paasissutissiisoqartarnissaa anguniagaavoq.
- Nappatsaaliuineq pinaveersaartitsinermillu suliniutit pillugit utoqqaap paasititsiniaavigineqartarnissaa anguniagaavoq.
- Utoqqaap aamma nammineq inuunerminut inuunerminillu ingerlatsinerminut akisussaanissaa pingaaruteqarpoq. 

Puiortarnermik nappaatilinnut isumagissuineq:
Qaasuitsup kommuniata pingaartippaa innuttaasut puiortarnermik nappaateqalersimasut siusinaartumik nakorsaqarfik allallu susassaqartut peqatigalugit nalilersorneqartarnissaat, taamaalilluni naleqquttumik ikiorsiingasuarnissaq anguneqassammat.
- Puiortarnermik nappaat nappaataavoq ilungersunartoq napparsimasoq kisiat pinnagu aammali ilaqutaasut eqqorneqartarmata pitsaasumik naleqquttumillu ikiorsiisarnissaq napparsimasumut ilaqutaasunullu.
- Qaasuitsup kommuniata anguniarpaa puiortarnermik nappaatilinnut ataqatigiissaarisumik/konsulentinik atorfinittitsisoqarnissaa sulisullu pioreersut ilinniarteqqinnerasigut anguneqarsinnaammat anguniartuarneqarlunilu sullissineq piffinni tamani pitsaasoq naleqquttorlu sullitanut ilaqutaasunullu.
- Siunertaavortaaq piffinni tamani ilaqutaasunut ikorfartoqatigiinnik pilersitsinissaq – taamaalilluni kommunep sullissiniarnerani naleqqussartuarnissaq anguneqarneqarsinnaaniassammat.

Ineqarniarnikkut pissutsit:
Utoqqaat peqqissut ajukkunnanngitsumik namminerisaminnik najukkaminniiginnartarnissaat anguniagaavoq. Ulluinnarni atugarisaat pitsaasooqqullugit najukkaminni tamarmik periarfissaqartitaassapput. Timikkut tarnikkut inooqataanikkullu piginnaasat apeqqutaatillugit utoqqaap ineqarnikkut pisariaqartitaannut naleqquttumik qinigassinneqarnissaminnut periarfissaqarnissaat anguniagaavoq. 
Ineqarnerup tungaatigut najugaqariaatsinik allaanerusunik qinigassat ilaneqarnissaat soorlu utoqqaat najugaqatigiiffiinik, utoqqaat najugaqarfiinik kiisalu najugaqarfiit utoqqarnut naleqqussakkat ornittakkallu annertusarneqarnissaat anguniagaavoq. Taamatuttaaq Ataatsimoorussamik Kommunep Paaqqinnitsitsivii/Utoqqaallu Illuisa ingerlaavartumik pissutsinullu naleqquttumik ineriartortinneqarnissaat anguniagaavoq, utoqqaat paarineqarnissamik isumagineqarnissamillu pisariaqartitaannut naleqquttuusinnaaqqullugit.

Sunngiffik/kulturi:
Utoqqaap timini atorlugu sammisaqarnissaminut periarfissaqartuarnissaa anguniagaavoq. Taamatuttaaq utoqqaat anersaakkut inuunerminni unittuunnginnissaat anguniagaavoq. 
Kulturikkut kingornutanik ingerlatitseqqinnissamut, inunnik allanik naapitsinissamut, kiisalu  sunngiffimmi kulturikkullu sammisaqartitsinerni allani utoqqaat sunniuteqaqataaffigisinnaasaannik periarfissarsiornermi peqatigiiffiit utoqqarnullu siunnersuisoqatigiiffiit aqqutigalugit suleqatigalugillu aaqqissuussisoqartassaaq.
- Tamakku naammassineqarsinnaaqqullugit piffinni inissat eqqarsaatigalugit pilersitsinissaq anguniagaavoq.

Avatangiisit/atortorisallu
Avatangiisit utoqqarnut naleqquttuunissaat anguniagaavoq. Taamaammat pisortat ingerlatsivii tamarmik piffiillu allat tikikkuminartuusinnaaqqullugit ilusilersorneqarnissaat sulissutigineqassaaq; tamakku isaariaappata, nunaminiuppata il. il. assigiimmik.
Angallannikkut atortulersuutit utoqqarnut pitsorluttunullu naleqqussarneqartuarnissaat sulissutigineqassaaq. Aqqusernit eqqaanni issiaarfeqassaaq tummeqqallu naleqqussagaassallutik. 

Anguniakkat allat:
Siunissami utoqqaat inuunerminnut sunniuteqaqataanissaat pingaaruteqarpoq. Taamatuttaaq inuunerminni misilittakkamik kinguaariinnut tullernut ingerlatitseqqittarnissaat pingaaruteqartigaaq. Taamaammat meeqqanut inuusunnerusunullu sukkulluunniit attaveqarnissaminnut periarfissaqartuarnissaat, kiisalu attaveqarnerup annertusarneqartuarnissaa pisariaqarpoq.
Pingaaruteqartunut makku ilaapput:
- Mersornermik ilinniartitsisinnaanermut periarfissaqarneq.
- Sanalunnermik allanillu assassoriarsornermik ilinniartitsisinnaanermut periarfissaqarneq.
- Inuiaqatigiinni pissutsinik kulturikkullu kingornutanik pingaaruteqarluinnartunik paasititsiniaaneq.

Suleqatigiinnikkut pissutsit:

Utoqqarnik isumaginninnerup pitsaanerulernissaa aammalu sutigut tamatigut utoqqaat atugarisaasa pitsaanerulernissaat anguniarlugu pisortat susassaqarfiisa akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqarnissaa annertusarneqarnissaalu sulissutigineqassaaq. 
Anguniakkanut makku ilaapput:
- Attaveqatigiinneq pitsaanerusoq
- Susassaqarfiit assigiinngitsut akornanni eqaannerusumik suleqatigiilernissaq kiisalu sullitaq qitiutillugu.
- Utoqqaat siunnersuisoqatigiivinik illoqarfinni tamani peqassaaq.

Qaasuitsup kommunalbestyrelse sinnerlugu

Utoqqaat pillugit politikki.pdf

Utoqqarnut Siunnersuisoqatigiit malittarisassat.pdf

_____________________________________________________

Pitsaaliuinermi naalakkersuinikkut anguniakkat 

Imarisaanut nalunaarsuutit

• Aallaqqaasiut
• Tunuliaqutaasoq
• Pinaveersaartitsinerup siunertaa
• Anguniakkat
• Naalakkersuinikkut anguniakkat ;
• Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliap  kommunalbestyrelsillu anguniagaat 
• Ukiumoortumik iliuusissatut pilersaarut aamma ukiumoortumik nalunaarusiorneq
• Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliami ilaasortat ;
• Qaasuitsup Kommuniata pinaveersaartitsinermik peqqinnerulernissamillu naalakkersuinikkut anguniagai Meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu siusissukkut ikiorserneqartarnerat.

 
Aallaqqaasiut
Qaasuitsup kommunia illoqarfinnik 8-nik nunaqarfinnillu 33-nik katitigaavoq siunertaavorlu pinaveersaartitsinikkut politikkip suliarinera siunnerfiliissasoq ukiuni aggersuni pinaveersaartitsiniutitigut iliuusissanut Qaasuitsup Kommuniani tamarmi. Qaasuitsup Kommuniani pinaveersaartitsinermik suliaqarneq ersarissuussaaq kommunemi innuttaasunit iluaqutaalluni nuannaarutaallunilu. Qitiusumik anguniagaq pinaveersaartitsinikkut tassaavoq, qulakkeerniassallugu innuttaasut tamarmik killeqanngitsumik naligiimmillu pinaveersaartitsinermut periarfissaqarnissaat susassaqarfimmi suliatigut suliniutitigullu akuusinnaallutik, soorluttaaq tamatigut isiginiarneqassasoq sutigut pinaveersaartitsiffissat nukittorsarneqarnissaannik pisariaqartitsisoqarnersoq. Pinaveersaartitsiniutitigut kommunemi suliniutit sammitinneqassapput siusinaartumik iliuuseqarnermik naliginnaasumillu inuiaqatigiit peqqissuunerannik pitsanngorsaaniuteqartuulluni, inuttut atukkatigut assigiingissuseq annikinnerpaamiitinniarlugu kiisalu inuttut atugarliuutinik kingornuttagarsornerup kipisinniarnissaa. Pinaveersaartitsinermik suliartut tamarmik ulluinnarni eqimattat eqqungaanerunissaminnut qaninnerusut iliuuseqarfiginissaannut immikkut pinaveersaartitsinissaminnut periarfissanik isiginninniartuussapput, annermik meeqqat inuusuttullu atugaasigut, naartuliaartunut iliuuseqarnerit, anaananngorlaanut iliuuseqarnerni kiisalu ilaqutariit mianernartumi inississimasut. Taamaattumik iliuuseqajaarnissat pingaaruteqartuupput, taamaasilluni angajoqqaangujaartussat, meeraaqqat ilaqutariillu meerartallit pitsaasumik ineriartornissaat qulakkeerneqarniassammat.

Tunuliaqutaasoq
Ulloq 1.januar 2009 kommuneqarfiit kattussuunneqarnerannut atatillugu, isumaginninniarmut ataatsimiittitaliap aalajangiussimavaa, Qaasuitsup Kommuniani pinaveersaartitsinermik politikke-qartoqassasoq, taanna ukiuni aggersuni kommunemi illoqarfinnut 8-nut nunaqarfinnullu 33-anut pinaveersaartitsinermi suliatigut tikkuussiniartussaavoq.
Qaasuitsup Kommuniani pinaveersaartitsinikkut sulineq innuttaasunut iluaqutaallunilu nuannaarutaassaaq kiisalu inuunermik peqqissuunermik annertunerusumik paasisaqarnermut peqataatinne-qassaaq. Innuttaasut amerlavallaat inuuneq nuanniitsoq atorpaat inooriaatsip nassatarisaatigut nappaatinik assigiinngitsunik atugaqaramik, naak taakku pinaveersaartinneqarsinnaangaluartut, ajornartorsiutillu aaqqiiviginiarlugit ataatsimoorussisoqartariaqarpoq, tassuunalu susassaqarfiit tamat annertuumik suliniuteqarnissaat piumasaqaataassaaq. 

Kommunemi pinaveersaartitsinikkut suliniarnermi qitiulluinnartoq tassaavoq, qulakkeerniassallugu innuttaasut tamarmik pinaveersaartitsinermut sulianut killeqanngitsumik naligiimmillu periarfissa-qarnissaat kiisalu suliat aallartittut anguniagassallu susassaqarfimmut periarfissiisutaasut, soorluttaaq tamatigut isiginiarneqartassapput sutigut pinaveersaatitsissutigalugit nukittorsartariaqartut.
Kommunemi pinaveersaartitsiniutitut suliniutit piaartumik akuulernikkut inuillu peqqissusaannik naliginnaasumik aallaaveqartinniarneqassaaq, soorluttaaq inuttut atukkat nikinganerat annikillisar-niarneqassasoq, tassunga ilaatillugu inuttut atukkat nuanniitsut kingornuttangaanerata kipitinniarnissaa.

Ukiuni arlalissuarni inuiaqatigiit kalaallit akornanni pinaveersaartitsinermik sulisoqarsimavoq, tassani PAARISA ukiuni taakkuanni qitiusumik atuuffeqarsimalluni. PAARISA-miit paasisitsiniaanerit siunnersuinerillu atorlugit pinaveersaartitsineq aamma peqqinnerulersitsinissamik suliniutit ingerlappai, kiisalu ataqatigiissaarineq qitiusumik kikkut susassaqarsinnaasut atorlugit peqinnerulersin-naanermut suliniuteqartitsinerit. Pingaarnertut suliniutaalluni anguniagaq tassaavoq Naalakkersuisut inuiannut peqqissuutitsinissamik pilersaarusiaa “Inuuneritta”-p atuutsinnissaa. PAARISA-p suliniarfittut siunnerfii tassapput meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu. Meeqqat inuusuttullu pisinnaatitaaffii, inuunerinneq inoorusunnerlu salliutinneqassapput peqqissuunissamik perorsaaniutit atorlugit. Siunertaavoq ilaqutariit peqqissuunermik isumaliortaasiata nukittorsarnissaa taamaasilluni ilaqutariinni ataasiakkaat ilisimasatik naapertorlugit namminneq peqqinnartumik toqqaasinnaanngortillugit, tunniusimanikkut, takorluuinikkut iliuuseqarsinnaassutsikkullu. PAARISA-p iliuuseqarfigisassanut periusissat ilusilersortarpai Naalakkersuisut politikkikkut pinaveersaartitsiniutaanut anguniagassat aallaavigalugit.

Pinaveersaartitsinikkut sulinerup nukittorsarnissaanut piumasaqaataavoq politikkikkut aaqqissuussaanikkullu suliniuteqarfigineqarniartutigut eqeersimaarfiginissaat. Pinaveersaartitsinikkut suliat immikkuullarinneri pissutaallutik susassaqarfiit taamaallaat nukittorsaavigalugillu ingerlanneqarsinnaapput politikkikkut ilisimasatigut toqqaanermi.

Pinaveersaartitsinermi iliuutsit tamakkiisut susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissaannik ilusilersuineq pitsaasoq piumasaqaatigaa pisariaqarluinnarporlu pisortat suliffeqarfiutaat kommune-qarfínni Namminersorlutillu Oqartussaniittut suleqatigiilluinnarnissaat pitsaasoq.

Pinaveersaartitsinermut suliat ilisimasatigut aallaaveqartumik aallaaveqarfiunissaat pissusissamisoortutut aallaaveqartariaqarpoq pinaveersaartitsinerullu ingerlanneqarnissaa tamatigut aallaave-qartuassaaq ilisimasat katersukkat pioreersullu atorluarlugit.

Qaasuitsup Kommuniani pinaveersaartitsinermi pisariaqarluinnarpoq pinaveersaartitsinermi ilisimasalittut suleqataasut ulluinnarni sulinerminni isiginiassangaat periarfissat, inuiaqatigiinni eqqu-gaanerusinnaasunut immikkut suliniuteqartuarnerminni pinaveersaartitsinissartik.  

Pinaveersaartitsinerup siunissaa:
Qaasuitsup Kommuniata pinaveersaartitsinermut politikkia tassaavoq kommunemi pinaveersaartitsinermik sulinernut tamanut atuuttoq. Pinaveersaartitsinermik suliaqarnermi takorluukkat iliuusissatut pilersaarutini periusissanilu takuneqarsinnaassapput, soorluttaaq aamma pinaveersaartitsinermik suliaqarnerit ulluinnarni aaqqissuunneqarnerini takuneqarsinnaassallutik; matumani meeqqat, inuusuttut inersimasullu kiisalu innarluutillit kommunemi najugaqartut sullinneqarnerini ilaatinneqarput.
Kommunemi pinaveersaartitsinermik sulisut kommunellu avataani suliffeqarfinni sulisut suleqataasartut, soorlu peqqinnissaqarfimmi sulisut, qanoq suleqatigiilluartiginerinik tunngaveqar-tussaassaaq.

Kommunemi pinaveersaartitsinermik suliaqarneq qulakkeerniarlugu pinaveersaartitsinerup politikkiata takorluugaanni, anguniagaanni immikkoortullu anguniagaanni siunnerfiit iliuusissatullu pilersaarutit ingerlaavartumik qanillattortinneqartuartariaqarput; pinaveersaartitsinerup politikkia ingerlaarvartumik aaqqissuullugu anguniagartaasalu erseqqissaaffigineqarnerisigut tamanna anguneqartarluni. Taamaattumik pinaveersaartitsinerup politikkianut pinaveersaartitsinermik suliaqarnerit ukiumoortumik ataatsimiititalianut tamanut nalunaarusiorfigineqartassapput: pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliamut, isumaginninnermut ataatsimiititaliamut aamma Kommunalbestyrelsemut. 

Pinaveersaartitsinermik suliniutip, Inuuneritta II-p, suliaqarnermut akuutilersinneqarnissaa anguniarlugu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik aamma Qaasuitsup Kommunia peqqinnerulernissamik naalakkersuinikkut isumaqatigiissusiorput, tassani Naalakkersuisut kommunellu isumaqatigiissutip immikkoortui siulliit ilanngunneqassasut isumaqatigiissutigaat, ukuusut:
Pinaveersaartitsinermi siunnersortit
Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliat
Ilaqutariit naartuliaartortaqarpata siusissukkut ikiuineq
Atornerluisunik katsorsaasarneq (imigassaq hash)

Suliassaqarfiit aalajangersimasut taakku ataqatigiissarneqarnissaat isumaqatigiissusiornikkut qulakkeerneqassaaq; isumaqatigiissutini erseqqilluinnartumik suliaqarnermi anguniakkat, suliaqarnerni illuatungeriit qanoq aningaasaliissuteqarnissaat, suliassat kikkunnit akisussaaffigineqarneri, suliassat piffissalersorneqarneri kiisalu nalunaarusiortarneq allassimassapput.

Anguniakkat:
Qaasuitsup Kommuniata pinaveersaartitsinermik suliaqarnerani makku immikkut suliniuteqarfigineqarput:
Meeqqat inuusuttullu aamma ilaqutariit siusissukkut ikiorserneqartarneri
Imminut toquttarneq
Pinngitsaaliilluni atoqateqartarneq aamma kinguaassiutitigut atornerluisarnerit
Persuttaasarneq
Peqqinnartumik inooriaaseqarneq, nerisat aamma timip aalatinneqartarnera, 
Pujortartarneq
Imigassaq
Hash
Aanngaajaarniutit aamma naamaartarneq
Timersorneq
Uippakajaarneq 
Atoqateqartarneq
Qinngasaarisarneq
Kigutinik paarsineq. Kigutigissartarneq
Angallanneq
Uippakaajaarneq

Naalakkersuinikkut anguniakkat
Qaasuitsup Kommuniata anguniaraa meeqqat inuusuttullu sumiginnakkat amerlassusiinik ikilisaaneq, meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikilisarneqarnissaat, siusissukkut ikiorsiisarnerit pingaartinneqarnissaat taamatuttaarlu angajoqqaanik sullissinerup pineqarnissaanik anguniagaqartoqarpoq.
Timikkut tarnikkullu peqqissuuneq, ilaqutariinni inooriaatsip anersaakkullu nukittussutsip nukittorsarneqara Qaasuitsup Kommuniani anguniarneqarpoq.
Qaasuitsup Kommuniani uummaarissumik peqqinnartumillu ataatsimoorussilluni anguniagaqartoqarpoq; meeraaneq, inuusuttuuneq utoqqaanerluunniit apeqqutaatinnagu.
Qaasuitsup Kommuniani ilaqutariit timikkut, tarnikkut anersaakkullu uummaarissumik ineriartortinneqassapput.
Ilaqutariit, tapersersorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut, Qaasuitsip Kommuniani periarfissaqartinneqassapput.
Innuttaasut ilaqutariillu nammineersinnaasuseqarnissaat naleqartutullu isiginissaat Qaasuitsup Kommuniani anguniarneqarpoq.
Qaasuitsup Kommuniata makku akuersaanngilai:
- Naamaarneq
- Hash
- Imigassamik atornerluineq
- Persuttaaneq
- Kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorneq, atornerluineq aamma persuttaaneq

Qaasuitsup Kommmuniani najugaqarfinni tamani pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliaqassaaq.
Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu suliniutaanni ”Inuuneritta”-mi periusissat anguniakkallu Qaasuitsup Kommunianit peqataaffigineqarput.
Qaasuitsup Kommuniata pingaartippaa meeqqat, inuusuttut, utoqqaat ilaqutariillu assigiimmik kiffartuunneqarnissaat.
Uuttuinerit nalilersiunerillu ukiut qulit 15-illu ingerlanerini suliarineqartassapput; suliniutit killiffii paasiniarlugit nalilersorsinnaaqqullugillu.


Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliap  kommunalbestyrelsillu anguniagaat.

Najukkami pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliaq


Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliap suliassaraa illoqarfimmi nunaqarfinnilu pinaveersaartitsinermi suliat aamma peqqinnerulernissamik suliniutit ataqatigiissarnissaat.
Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliap illoqarfimmi nunaqarfinnilu pinaveersaar-titsinermik suliat nukittorsassavai aamma peqqinnerulernissamik suliniutit immikkut sammissallugit. Illoqarfigisami nunaqarfigisanilu suliffeqarfiit atuumassuteqarsin-naasut suleqatigineqassapput taamaaliornikkut najukkami sunneeqataasinnaaneq akisussaaqataasinnaanerlu anginerusoq qulakkeerniarneqarpoq.
Peqqinnerulernissamik pitsaasumillu inooriaaseqarnermik paasititsiniaanerit pissapput 2010-miit 2025-mut.

Peqqinnissaqarfiup aqunneqarnera, aaqqissuussaanera kiisalu peqqinnissamut tunngasutigut sullissisut aamma tarnip pissusaanik ilisimasallit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 18. november 2010-meersoq.

Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliat
§ 5. Naalakkersuisut illoqarfinni tamani pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliamik pilersitsissapput. 
Imm. 2. Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliat suliassaraat najukkami peqqinnikkut iluaqutaasinnaasunik pinaveersaartitsinernillu suliaqarnerit patajaallisarneqarnissaat. Tamatumani aamma Naalakkersuisut tunngaviliussaasa iluanni: 
1) pinaveersaartitsinermik suliaqarneq aqqutigalugu kommunip peqqinnikkut inissisimaneranut sunniuteqarnerup akisussaanerullu najukkami patajaallisarneqarnissaat
2) kommunip iluani pinaveersaartitsinermik peqqinnikkullu iluaqutaasinnaasunik suliaqarnerup ataqatigiissumik aaqqissuunneqarnerata pingaarnersiorneqarneratalu patajaallisarneqarnissaat, aamma
3) peqqinnissaqarfiup tassunngalu attuumassuteqartut suleqatigiinnerisa itisilerlugulu patajaallisarneqarnissaa.
Imm. 3. Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliat suliassanik inunnut ataasiakkaanut tunngasunik suliaqassanngillat. 
Imm. 4. Sumiiffinni kommuninut aggornilersuinerup avataanniittuni Naalakkersuisut pinaveersaartitsinermut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaapput. Naalakkersuisut pissutsini immikkut ittuni imm. 1-imi taaneqartut saniatigut kommuninut aggornilersuinerup iluani pinaveersaartitsinermut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaapput.
Imm. 5. Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliat inuttalersugaanerat sulinerallu pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.


Ukiumoortumik iliuusissatut pilersaarut aamma ukiumoortumik nalunaarusiorneq
Suliassat ukiumoortumik pilersaarusiorneqartassapput, taanna PAARISA-mut novemberip ulluisa aallaqqaataat nallertinnagu nassiunneqartassaaq nassiussinermilu pilersaarutit aningaasartuutis-saasut missingersuutaat ilanngullugit nassiunneqartassapput. Suliassat pilersaarutaat Qaasuitsup Kommuniata Pinaveersaartitsinermut immikkoortortaqarfianut kingusinnerpaami 1. september nassiunneqartassaaq. Pappilissat nassiussuunneqartut tamarmik katersorneqareerpata taakku kommunalbestyrelsemut oktoberip qaammataani saqqummiunneqassapput akuersissutigineqa-reerpatalu ataatsimoortillugit PAARISA-mut nassiunneqartassallutik.

Ukiumoortumik nalunaarusiaq Qaasuitsup Kommuniani Pinaveersaartitsinermut immikkoortortaqarfimmut kingusinnerpaamik 1. februar nassiunneqassaaq, tamatuma kingorna pappilissat nassiusuunneqartut katersorneqareerlutik kommunalbestyrelsemut martsip qaammataani saqqummiunneqassapput.

Suleqatigiinneq aamma pinaveersaartitsinermik suliaqarnermi suliat
Qaasuitsup Kommuniani pinaveersaartitsinermut siunnersortit Paarisa qanimut suleqatigalugu paasititsiniaasassapput innuttaasunillu paasititsiniaasassallutik. Innuttaasunik pinaveersaartitsineq peqqinnerlu anguniarlugu suliassat makkuninnga imaqartinneqassapput; nerisat, timimik aalatitsineq, pujortartarneq, aanngaajaarniutit, kinguaassiutitigut nappaatit kiisalu hiv, aids, kissaatiginagu naartusarnerit il.il..
Pinaveersaartitsinermik aamma peqqinnerulernissamik suliaqarnermi meeqqat, inuusuttut, inersimasut, utoqqaat ilaqutariillu sullinneqartassapput. Pinaveersaartitsinermik suliaqarnerup anguniagaraa innuttaasut peqqinnerulernissamik pinaveersaartitsinermillu paasissutissiiffigineqartarnissaat.

Pinaveersaartitsinermut ataatsimiititaliami ilaasortat

Ilaasortat tassaapput:
Inunnik isumaginnittoqarfik, meeqqat atuarfiat, peqqinnissaqarfik, kigutileriffik, pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfik aamma pinaveersaartitsinermut siunnersorti. Pinaveersaartitsinermut siunnersorti ataatsimiititaliamut aamma allataassaaq. Illoqarfimmi ataatsimiititaliap nunaqarfimmiut sunneeqataanerutinniarlugit ilaasortanngortissinaavai.
Ataatsimiititaliaq marlunnut avinneqarsinnaavoq; illoqarfiup angissussaa aallaavigalugu. Ataatsimiititaliami ilaasortat saniatigut suleqatigiisitamik pilersitsisoqarsinnaavoq, tamatumalu kingorna suliassat angissussaat naapertorlugit ataatsimiititaliortoqarsinnaalluni.

Inunnik isumaginnittoqarfik
Qaasuitsup Kommuniani meeqqat sumiginnakkat ikilisarniarlugit suliniutit aallartinneqassapput. Ajornartorsiutip aallartinnginnarani suliniutit aallartinneqassapput. Inunnik isumaginnittoqarfiup pinaveersaartitsinermigut siusissukkut ikiorsiinissaq peqqinnerulernissarlu suliniutigalugit aallar-tissavai.
Qaasuitsup Kommuniani inunnik isumaginnittoqarfiup pinaveersaartitsilluni suliaqarnermigut makku suliarissavai; siusissukkut ikiuineq, innuttaasut atugarisaanik pitsanngorsaaneq, innuttaasut nale-qarnerusumik imminnut isiginissaannik suliaqarneq taamaalillunilu peqqinnerulerneq angune-qassalluni.

Atuarfeqarfik
Qaasuitsup Kommuniani meeqqat atuarfiini siusissukkut suliniuteqartoqassaaq (soorlu assersuutigalugu paasititsiniaasoqassaaq innuttaasunillu paasititsiniaasoqassalluni). Ilinniartitsisup peqqin-narnerusumik inooriaaseqarneq atuartunut paasititsiniutigisassavaa.
Meeqqat atuarfiat ukiumoortumik suliassat pilersaarusiorneqarneranni peqataasassaaq. Tamannalu pisassalluni pinaveersaartitsineq peqqinnarnerusumillu suliaqarnissat aallaavigalugit.

Politiit
Qaasuitsup Kommunianni Politiit pinerluttarnerit, persuttaasarnerit il.il. ikinerpaaffianiitinniarlugit suliniuteqassapput. Taakku saniatigut pinaveersaartitsinermik suliaqartassapput; meeqqat atuarfiini ilinniarfinnilu allani paasititsiniaasassapput innuttaasunillu paasititsiniaasassallutik.

Peqqinnissaqarfik
Qaasuitsup Kommuniani peqqinnissaqarfiit innuttaasunik peqqinnerulersitsinissaq suliarissavaat. Inuiaqatigiit peqqissuunissaat, tassa imaappoq; timikkut tarnikkullu peqqissuunissaq anguniarneqassaaq. Inooriaaseq anersaakkullu inooriaaseq ataatsimoortinneqassapput. Nappaatinik pinaveersaartitsinissaq peqqinnissaqarfimmi kisimi sammineqassanngilaq, aammali innuttaasut tamarmiusut suleqatigineqarnissaat pilersinneqassalluni.

Kigutileriffik
Qaasuitsup Kommuniani kigutileriffiit naartuunermiit pinaveersaartitsinermik suliniutit aallartittassavaat. Innuttaasut angerlarsimaffimminni kigutiminnik pitsaanerpaamik paarsinissartik ilinniassavaat, kigutigissuunissaq pitsaasumik inooriaaseqarnermiissasoq anguniarneqassaaq anguneqarpallu pitsaassutsip taamaaginnarnissaa anguniarneqassalluni. Taakku saniatigut kigutigissuunissaq peqqinnartunillu nerisaqarneq anguneqassapput kiisalu kigutit, qaneq tallullu qanoq peqqinnartuutinneqarnissaannik paasititsiniaasoqassalluni; taakkumi inuunerup sinnerani pigineqartussaasarmata.

Meeqqeriviit aamma atuarfiit
Qaasuitsup Kommuniani meeqqeriveqarfiit peqataatinneqassapput; naalugiarsuit, meeqqat anginerit aamma angajoqqaat pinaveersaartitsinermik suliaqarneq pillugu ilisimasaqarnerulernissaat anguniarlugu.
Meeqqeriveqarfinni sulisut peqqinnartumik inooriaaseqarneq aqqutigalugu meerartatik peqqissuutinniarlugit sulissuteqassapput. Angajoqqaat meeqqallu siusissukkut pinaveersaartitsinermik ilisimasaqarnissaat suliarisassavaat ilaqutariinni peqqinnarnerusumik inooriaaseqarnissaq anguniarlugu.

Innuttaasut
Qaasuitsup Kommuniani innuttaasut namminneq aamma pinaveersaartitseqataassapput pitsaasumik inooriaaseqarnermikkut, taamaattumik nammineq kajungissuseq aallaavigalugu suliallit pinaveersaartitsinermi suliaqarnermut peqataassapput.
Angajoqqaat, meeqqat, inuusuttut, inersimasut aamma utoqqaat najukkami, illoqarfimmi nunaqarfinnilu, pinaveersaartitsinermut siunnersortit peqqinnerulernissamillu sulisut allat suleqatigalugit pinaveersaartitseqataassapput.

Qaasuitsup Kommuniata pinaveersaartitsinermik peqqinnerulernissamillu naalakkersui-nikkut anguniagai Meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu siusissukkut ikiorserneqartarnerat.

Siunertaq:
Qaasuitsup Kommuniani meeqqat inuusuttullu sumiginnarneqartartut pinaveersaartinneqarnissaat anguniagaavoq, tamannalu pingaarnertut siulliutinneqarpoq ilutigitillugu ilaqutariit siusissukkut ikiorserneqartarnissaat aallartinneqartassaaq. Pilersaarut piviusunngortinniarlugu suliniuteqarnerulertoqassaaq nukittorsaasoqassallunilu.

Anguniagaq:
Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani ilaqutariit naartusortallit, erninissamut piareersarneqartarnissaat inuusamillu paarsisaat siunertaavoq.Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiissitat iliuusissatut pilersaarusiussapput meeqqat inuusuttullu sumiginnakkat pinaveersimatinniarlugit ilutigitillugulu naartunaveersaartit atorneqarnerulernissaat angunianeqassalluni.
Qaasuitsup Kommuniata angajoqqaat perorsaanermik ilisimasaqarnerulernissaannut suleqataaffigerusuppaa aamma ajornartorsiutip allivallaannginnerani siusissukkut ikiorsiisarnissaq sulissutigerusullugu.
Neqeroorutit atuuttut atorluarnerisigut, inerisarnerisigut erseqqissarnerisigullu kiisalu siusissukkut ikiorsiisarnikkut tamanna anguneqarusuppoq.
Inunnik isumaginnittoqarfiup ataani inissisimasussamik pinaveersaartitsinermik suliaqartussamik ataatsimik atorfinititsinissaq sulissutigineqassaaq. Siusissukkut ikiorsiineq (pisut pitinnagit iliuuseqartarneq) matumani pingaartinneqassaaq.

Periuseq:
Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiissitat ilaqutariinnik naartusortalinnik meeqqap marlunnik ukioqalernissaata tungaanut siusissukkut ikiorsiissassapput. Taamaalillutik suleqatigiissitat ilaqutariit marluk sinnerlugit ukiulinnik meerartallit kiisalu inuusuttuaqqat qanoq periuseqarfigineqartarnissaannik suleriusissanik ujartuissapput. Suliniutit ilaqutariit suleqatigalugit suliarineqartassapput; taamaattoq tamatigut iliuusissatut pilersaarusiortarnissaq pingaaruteqartinneqassaaq.

Inuusuttut naartusut inuusuttullu ilaqutariinngortussat erninissamut sungiusartinneqartarnissa-minnik neqeroorfigineqartassapput. Ilutigitillugu inuusaq atorlugu pilersaarut meeqqat atuarfianni aallunneqassalluni.
Qaasuitsup Kommuniata ilaqutariinnik sullissiviit suleqatigalugit angajoqqaat perorsaanermik ilisimasaqarnerulernissaannik suliniuteqarusuppoq, meeqqeriviit suleqatiginerisigut aamma ajornartorsiut allivallaartinnagu atuarfik siusissukkut suliaqartassaaq.Oqalugiartitsinikkut kiisalu angajoqqaanik paasissutissiinikkut timikkut tarnikkullu alliartitsisoqassaaq.Meeqqat inuusuttullu sumiginnarneqarsimasut pasitsaasisoqarpat, meeraaqqeriviit, meeqqeriviit atuarfeqarfiit sukkanerpaamik nalunaaruteqassapput.Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiissitat isumaginnittoqarfimmi meeqqanik inuusuttunillu sullississunik, peqqinnissaqarfimmi ernisussiortumit, meeqqerisumit, nakorsamit, ilaqutariinnik sullissisumit, meeqqerivinnilu perorsaasunik inuttalersorneqassapput. Suliffeqarfiit akimorlugit suleqatigiittut paasissutissaatitik katersussavaat ilisimasatillu ataqatigiissaassallugit.

2010-miit 2025-mut anguniakkat:
Ilaqutariit sammisaqartinneqarneri nukittorsarneqarnerilu. Angajoqqaat meeqqaminnik sumiginnaaneri ikilisarneqassapput
Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissineqartartut ikinnerpaaffimmiinnissaat siunertarineqassaaq
Qaasuitsup Kommuniani immikkoortortaqarfinni tamani siusissukkut ikiorsiisoqartassaaq pilersaarusiortoqartassallunilu
Naartusut aanngaajaarniutinik atuisartut katsorsarneqartarnissaat pingaartinneqassaaq
Qaasuitsup Kommuniani ilaqutariit perorsaanermik ilisimasaqarnerulernissaat anguniarneqassaaq
Ilaqutariit meeqqat inuusuttullu perorsarneqarnerannut attuumassuteqartut paasissutissiiffigineqartassapput
Killiliinissamik angajoqqaat ilisimasaqarnerulernissaat
Ilaqutariit, meeqqat, inuusuttut utoqqaallu peqqinnarnerusumik inooriaaseqalernissartik namminneq iliuuseqarnermikkut angusinnaangaat paasititsiniutigineqassaaq.

Qaasuitsup Kommuniata suliniutit innuttaasunut anngukkusuppai

Anguniagaq:
Qaasuitsup Kommuniata suliniutit erseqqinnerulernissaat peqataaffigerusuppaa. Tamanna anguneqarsinnaavoq periarfissaareersut atorluarnerisigut, inerisarnerisigut, soqutiginarsarnerisigut aamma erseqqissarnerisigut.
Innuttaasut paasititsiniaaffigineqassapput atuarfiit, meeqqeriviit inuusuttunillu sullissiviit, timersoqatigiiffiit peqatigiiffiillu allat qanimut suleqatiginerisigut aamma neqeroorutit allanut tulluussarneqassapput. Qaasuitsup Kommuniata pinaveersaartitsiniutit pitsanngorsassallugit kissaatigaa ingerlaavartumillu paasititsiniaa-nerit aallartinneqasspput; innuttaasunut suliffeqarfinnullu sammitinneqarlutik.

Periuseq:
Qaasuitsup Kommuniani suliniutit erseqqissuussapput tamanillu pissarsiarineqariaannaassallutik.
Angajoqqaat, meeqqat inuusuttut, meeqqeriviit inuusuttullu ornigartarfiit, timersoqatigiiffiit aamma peqatigiiffiit allat qanimut suleqatigalugit paasititsiniaasarnikkut pinaveersaartitsinermik suliaqarneq nukittorsarneqassaaq.

2010-miit 2025-mut anguniakkat:
Suliniutit tamarmik anguniagalersorneqassapput nunanilu tamalaani ulloqartitsinerit malunnartinneqartarlutik.

Akuerineqarpoq Kommunalbestyrelsimik ulloq 21. November 2012.

Pitsaaliuinermi naalakkersuinikkut anguniakkat.pdf