Borgmester Ole Dorph-ip ukiortaami  2017-imi oqalugiaataa

9. januar 2017

 

Nunatsinni Innuttaasut tamassi minnerunngitsumik Qaasuitsup Kommuniani innuttaasusi, arnat angutillu, meeqqat inuusuttullu kommunitsinni pinningaartumik avatangiiseqartutusi, tamassi juulli ukiortaamilu pilluaritsi.

Ukioq pisoqarfiusimaqisoq naagujoq, iserfigaarpullu ukioq unamminartunik aqqusaagaqarfiusussaq. Kommunerput ineriartorfiugaluttualerpoq. Tamatumani inuussutissarsiortut utaqqiinnanngitsut aningaasaleerusussuteqartullu, qutsavigis-savakka, kommuni ineriartortoq taamaasillusi ikorfartorassiuk.

Qutsatissaqarfigaassi, ukiup ingerlanerani sulilluarsima-nissinnut, takutitsigassi, taamaasilluni kommunip oqaluttuarisaanerani aatsaat taama pitsaatigisumik ukiumi naatsorsuiffiusumi takutitsisinnaalluta 1,3 mia. Kr.-inik isertitaqarluta, ukiullu naanerani 116 mio. kr.-inik uninngasuuteqarluta, ukioq naassagatsigu, naak aamma aningaasat atorneqarsinnaasut peereeraluarlugit.

Ukioq naatsorsuiffiusoq 2017-ni eqqoriarneqarpoq, minner-paamik aamma taama ingerlalluarumaartoq, sanaartugassanut 135 mio. kr.-it immikkoortinneqarsimammata ukiullu naanerani 87 mio. kr-it uninngasuutigineqassallutik.

Ukiup ingerlanerani aningaasaqarnitta ineriartornera qanimut malinnaaffigisimavara. Immikkut maluginiarsimavara aalisarluarneruneq, sanaartugassat amerlanerusut suliaqartitsi-nerulernerlu. Tamatuma kingunerai, suliffissaaleqinerup apparnera inunnillu isumaginninnermi aningaasartuutit apparnerinik kinguneqartoq, isumalluartitsilersimavoq. Tamannalu eqquuppoq. 

Taamaattumik tamassinnut ukiumut isertitaqarfiulluar-simasumut qujanaq.

Piffissaq iluatsillugu, kommunitsinni peqatigiiffilerisut, timersortartugut, eqqumiitsuliortartugut piumassutsiminnillu ikiuuttartunut qutsateqarniarpunga, ukiup ingerlanerani pisariaqartitsisunut ikiuuttarsimanissinnut aliikkutassaqar-titsisarnissinnullu.

Allannguinerit annertuut alloriarfigileraluttuarpagut, soorlu Namminersortut Oqartussat suliffeqarfiutaanik kommuninut nussuineq aallartittussanngormat. Tamanna pillugu suleqatigiissitaliat innersuussassanik naammassinneriarpata, politikkikkut isummerfigisassanngorpata, ersarinnerusumik ilisimatinneqarumaarpusi.   

Kommunerujussuup pilersinneraniit oqalliffioqisumi pisumi, oqallinneq naggaserneqarpoq, Qaasuitsup Kommuniata, avinneqarnissaanik, Inatsisartut aalajangermata kommuni, marlunnut avissasoq: Kommuni avannarleq illoqarfittaqartumik Iiulissat, Uummannaq, Upernavik Qaanaarlu. Kommuni Kujalleq illoqarfittaqarluni, Aasiaat, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq Kangaatsiarlu. Tamannalu kommunimi najugaqartunut tamanut annertuumik kinguneqassaaq.

Qaasuitsup Kommunia taama isikkoqarluni ingerlaqqissan-ngilaq atorunnaassagami. Kommunip avammut isikkua allanngussaaq, kommunillu nutaat kommunitut tunngavissaat, allaffissornerup allannguuteqartinneratigut  aatsaat ersarissiartulissaaq. Tamanna toqqissisimannginnermik  nalornisitsinermillu kinguneqassaaq. Tamaattorli Samarbejdsudvalgit kiisalu kattuffiit immikkoortortaqarfii qanimut suleqatigalugit anigorniarneqassapput.

Taamaakkaluartoq kommunit nutaat akiitsoqaratik akiliisinnaassusertillu pigalugu aallartissinnaanerat tungavis-sinneqarpoq.

Kommuni attanneqarsinnasumik, imminillu napatittumik aningaasalittut ilisimaneqarusuppoq, aalisarnerup takornaria-qarnermillu napatinneqartutut. Tamannalu kommunimi illoqar-finnut nunaqarfinnullu allanut tuniluutsikkusuppaa. Tamanna pillugu Qaasuitsup Kommnia Københavns Universititimik qanimut suleqateqarniarluni atsioqatigiinnippoq, Qeqertarsuup Tuaniani inuussutissarsiornermi periarfissanik qulaajaatik-kumallugit.

Ilisimatusarneq periarfissanik qulaajaasarpoq, ataatsimullu isiginnilersitsisinnaalluni, ineriartornerlu pilersitsisarpoq, nutaamik eqqarsalersitsisarluni.

Qaasuitsup Kommunia massakkut aningaasarsiornikkut pissaaneqarfittut ersarissiartorpoq, nutatta aningaasaqar-neranut ikorfartuilluartutut qalerallit  tulaanneqartartuniit 90 %-tii aalisakkallu allat 63 %-tii, Qaasuitsup Kommuniani tunisassiorfinnut tulaanneqartarmata. Taamaatumik kommunitsinni innuttaasutut eqqummaariffigissavagut kommunip nukittuffii ineriartortitsinermi atorluagassagut.

Kommunip ukiumi naatsorsuiffiusumi immikkut suliniutigissavai: Ilinniartitaaneq, ilaqutariinneq, pinaveersaar-titsineq ineriartortitsinerlu qitiutillugit.

Naak, kommuni marlunnut avittussaagaluaq, taamaattoq kajumissaarivunga suliassaqarfiit akimorlugit kommunillu killeqarfii akimorlugit pitsaasumik sinaakkusiinissaq tunaartaralugu suleqatigiinnissamut.

Upperilluinnarpara, Avannaani kommuniulersussat akornaminni  pitsaasunik inuussutissarsiuutinik pilersitsiniarnerni sinaak-kutissanik takornariaqarnerup aalisarnerullu ineriartoq-qinneranik pilersitsisinnaassusiannik.

Qaa, Ilulissani mittarfiup allinissaa aallartikkasuarli, taamaasilluta pitsaanerusumik inuussutissarsiornerup suli sinaakkuserneqarnissaa tunngavissinneqassammat.

Søkaabili, Aasiannut aappaagu apuuppat, Paakitsumilu innaallagassiorfiup pisinnaasaa siunissami annertusineqarpat, suliffeqarfinnut nutaanut periarfissiissaaq, ineriartor-titsinissamik. Qeqertarsuarnilu sisorartunut majuartaatip piareerneratigut Europami sisorartarnerup sivitsorneratigut takornarissat ornigalissavaat suliffissanik pilersitsissalluni

Ukioq qinigaaffik naajartulerpoq, qinersinissamullu nukiit upalungaarsarlugit aallartereerput. Piffissaq iluatsillugu, politikkerit ukiup qinigaaffiup iluani suleqatigisarsimasakka suleqatigisimasagullu qutsateqarfiginiarpakka. Ilissi suliniuteqartarnissigut siumullu isigalusi isummertarnissigut, periarfissiiuusseqataasarsimavusi ineriartornissamut periar-fissanik. Naggataagut kommunitsinni allaffissornikkut ingerlatsisut qitiusumiittut immikkoortortaqarfitsinniittullu qutsaseqarfiginiarpakkattaaq meeqqat inuusuttullu atugaat pillugit kivitseqataasimanissinnut. Ilissi peqataanissigut kommunerput toqqissisimanarnerulersissimavarsi.

Ukiup naanerani innuttaasut toqukkut qimagaasimasut aamma eqqarsaatinniipput. Kissaappakka piffissami aggersumi eqqissinartumik malugisaqarumaartut.  

Ukiumut qaangiuttumut, tamassinnut qujanaq, ingerlalluarnissamik siunissamilu peqqinnissamik kissaas-sivunga.